Hulvaton hame, eikö? Virkkasin jämälankoja neliöiksi, joita yhdistelin sitä mukaa kun niitä valmistui. Suunnitelmana oli tehdä istuinlämmitin autoon, mutta suureneva peitto tuntui niin lämmittävältä sylissä, että lopulta tästä tulikin hame. En ole tehnyt juurikaan istuvia vaatteita virkkaamalla, puhumattakaan hameesta, mutta nyt minulla sellainen on.
Neliöt tein itse keksityllä ohjeella ja vyötärökaitaleen virkkasin lopuksi yläreunaan. Lähikuvasta näkyy kavennusten tekniikka yksinkertaisuudessaan. Sovitin hametta vyötärökaitaletta tehdessäni, joten ainakin toistaiseksi hame istuu kivasti. Napin päällystin virkkaamalla kiinteitä silmukoita tavallisen napin päälle.
Vuorittamista harkitsin, mutta testailen nyt ensin jonkin aikaa hametta ihan vain alushameen kanssa. Jos se kovasti venähtää, voin aina palata istuinlämmitinideaan.
Käsillä tekeminen, värkkääminen, on meille nautinto, pakkomielle, ilo ja hyöty. Langat, kankaat, rautalangat, puu, risut, jopa jätemateriaali herättää käsillä tekemisen himon. Välillä projektit onnistuvat, välillä tulee sutta. Tätä blogia päivittävät naiset kolmessa polvessa: mummu, äiti ja teini-ikäinen tytär. Edesmennyt isomummu elää käsitöittensä kautta vahvasti mukana ja haaveilemme joskus kehräävämme yhtä tasalaatuista lankaa kuin hän...
sunnuntai 15. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Heippa! Joku oli linkittänyt blogiisi Facebookin kässäaiheiselta sivulta, tulin kylään :) Tämä hame on kyllä ihana, mun on ihan PAKKO saada samanlainen! Ja nyt menen tsekkaan mitä muuta kivaa blogissasi on :) Terkuin Teija, www.roopeliini.vuodatus.net
VastaaPoista