torstai 1. syyskuuta 2011

Keinutuolin matto

Nyt tiedän, mitä niistä aiemmin tekemistäni isoäidin neliöistä tuli, keinutuolin matto. Olen kaivannut takan kyljessä nyhjöttävään keinutuoliin pehmeää, lämmintä ja iloista mattoa, koska aiemmat ovat täyttäneet vain yhden kriteereistä. Keinu on yksi suosituimpia istumapaikkoja ilmojen viilentyessä, vaikka ulkonäöltään se onkin kuluneen nuhjaantunut. Yksinkertaisen puukeinun on aikoinaan valmistanut setäni ja se on mitoiltaan aivan täydellinen pienikokoisille, mutta myös pidemmät istuvat siinä mieluusti.


Tein kaikkiaan 39 värikylläistä neliötä, joihin virkkasin uloimmaksi luonnonvalkoisen kierroksen. Liitin neliöt suoraan toisiinsa ulointa kierrosta virkatessa, joten erillistä työlästä liittämistä ei tarvittu. En ole aiemmin liittänyt tällä tavalla ja yllätys olikin, kuinka pehmeä lopputulos on. Toisaalta keinutuolin mattoon olisi sopinut jämäköitävämpi yhdistämistapa. Valkoinen lanka myös rauhoittaa värit eikä lopputulos ole kovin levoton.




Mutta nyt tuntuu siltä, että näitä neliöitä on virkattu riittävästi. Neliöistä rakennettu värikäs peite kiinnostaisi, mutta ei isoäidin neliöitä enää, kiitos. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti