sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Puutarhaunelmia

Koko viikonloppu on vierähtänyt pihalla. Lupiinien ja voikukkien kitkeminen on ollut tylsimmästä päästä, mutta paljon mukavaa istuttamista ja sisutamistakin mukaan on mahtunut. Tänä vuonna olen halunnut yhdistää vanhoja useimmiten rikkinäisiä tavaroita kasveihin. Lahonneita tuoleja on kulkeutunut kukka-alustoiksi kaksi: toinen on mahdottoman korkea ja toinen lähes jalaton. Mihinkähän tarkoituksiin ne tehtiin?


Vanhoihin köynnöstukiin olen ripustellut hyttyskynttiläkipoista tehtyjä minimaljakoita ja rautalanka-amppeleihin istutettuja köynnöksiä. Mukaan pääsi myös yksi elämänpuusta ylijäänyt kuva muovitettuna. Katsotaan kuinka kauan se kestää.



Puolen hehtaarin metsän reunamalla on pehmeä lepopaikka. Jos uni ei taivasalla tule, voi hipsiä isotädin käsin tekemällä tyynyliinalla verhottu tyyny kainalossa viereiseen nukkuma-aittaan. Sen oven pielessä toivotellaan hyvää yötä.


4 kommenttia:

  1. Eikö olekin? Minulla on ilo omistaa useita isotädin kapiolakanoita, joita olen sijoittanut erilaisiin uusiinkin käyttötarkoituksiin. Lakanoiksi ovat vähän liian pieniä. Isotäti ei koskaan päässyt naimisiin, joten lakanoita on käytetty, mutta vain vanhemmalla iällä, joten ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Laitan muistakin kuvia tänne, kunhan ehdin.

    VastaaPoista
  2. Kaikkea kivaa olette viime aikoina puutarhan puolelle tehneet. Ei voi kun ihastella :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, Peppi! :) Juurismäen vanha pihapiiri laihoine moreenimaineen ja satavuotisine koivuineen sekä punamultaisine seinineen rajoittaa vähän puutarhaideoiden toteuttamista. Luon mummulla taas haasteensa tuo savimaa ja myöhäiset hallat. Siksipä kukat tai herkät kasvit eivät olekaan pääosissa pihoillamme vaan reilut vanhat perennat, hauskatkin rakenteet ja tietysti vesi.

    VastaaPoista